Koirien sterilisaatio on Yhdysvalloissa ja suuressa osassa Eurooppaa rutiinikäytäntö, joka tehdään yhä useammin jo kuuden kuukauden iässä tai jopa tätä aiemmin. Varhaisella iällä tehtynä sterilisaatio voi kuitenkin aiheuttaa myös terveysriskejä.

Kuva: Nick/Pixabay

Miksi koiria steriloidaan?

Sterilisaatio eli puhekielellä leikkaus tehdään tavallisimmin poistamalla urokselta kivekset ja nartulta kohtu sekä munasarjat, jolloin keho ei enää tuota sukuhormoneja. Uroksen leikkausta nimitetään myös kastraatioksi.

Yleisin syy leikkaukselle esimerkiksi Yhdysvalloissa on estää ei-toivotut tiineydet. Leikkaus saattaa vähentää koirien hylkäämisiä ja pidentää koirien elinikää – näillä syillä perustellaan nimenomaan varhaista leikkausta. Leikkauksella voidaan myös ylläpitää terveyttä ja ehkäistä joitakin sairauksia.

Nartuilla steriloinnin yleisin terveyshyöty on kohtutulehdusriskin poistuminen. Sterilointi estää myös nartun valeraskaudet, ja kastrointi saattaa poistaa uroksen harrastaman ei-toivotun merkkailun ja astumisen.

Uroksilla kastrointi estää eturauhasen liikakasvun ja saa jo kasvaneen eturauhasen pienenemään. Kastrointi poistaa myös kiveskasvainten riskin. Toisaalta suurin osa kiveskasvaimista on hyvälaatuisia.

Urosten osalta on esitetty jonkin verran huolta siitä, että murrosiän jälkeen tapahtuva kastraatio lisäisi ongelmakäyttäytymisen, kuten aggressiivisuuden, todennäköisyyttä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka kastraatio vähentää ihmisiin tai muihin koiriin kohdistuvaa aggressiivisuutta noin joka neljännellä uroksella, ennen murrosikää tehty kastraatio ei ole tässä asiassa aikuisiällä tehtyä kastraatiota tehokkaampi.

Varhainen sterilisaatio voi altistaa sairauksille

Erityisesti varhain tehdyllä sterilisaatiolla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia koirien terveyteen.

Nartuilla haittoja ovat esimerkiksi virtsankarkailu sekä virtsarakontulehdusten ja emätintulehdusten kohonnut riski. Hyvä puoli on, että virtsankarkailua voidaan useimmissa tapauksissa hoitaa lääkityksellä.

Nartut ovat uroksia alttiimpia immuunivälitteisille sairauksille, ja sterilisaatio näyttää pahentavan tätä riskiä. Tiettyjen immuunisairauksien riski kasvaa kastroinnin myötä myös uroksilla. Näitä sairauksia ovat atooppinen ihotulehdus, autoimmuuninen hemolyyttinen anemia, Addisonin tauti, kilpirauhasen vajaatoiminta, immuunivälitteinen verihiutalekato eli trombosytopenia, tulehduksellinen suolistosairaus sekä systeeminen lupus erythematosus.

Yli 40 000 koiraa käsittävässä tutkimuksessa (Hoffman ym. 2013) todettiin, että leikatut koirat kuolivat muita koiria todennäköisemmin syöpään. Joissain roduissa leikkaus lisää riskiä erityisesti lymfoomaan, mastsolukasvaimiin (ihokasvain), hemangiosarkoomaan (verisuonesta lähtenyt sidekudoskasvain) ja luusyöpään (osteosarkooma). Kultaisillanoutajilla syöpäsairauksien esiintyvyys oli steriloiduilla nartuilla 2–4-kertainen, oli narttu leikattu missä iässä tahansa.

Joissakin roduissa leikkaus lisää riskiä nivelsairauksiin, esimerkiksi lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöihin sekä polven eturistisidevaurioihin. Kultaisillanoutajilla, labradorinnoutajilla ja saksanpaimenkoirilla ennen vuoden ikää tehtyyn leikkaukseen liittyi 2–4-kertainen nivelsairausriski. Riski koski erityisesti koiria, jotka oli leikattu ennen puolen vuoden ikää.

Mäyräkoirilla leikkaus lisää välilevysairauden riskiä, etenkin jos se tehdään ennen 12 kuukauden ikää.

Leikkaus muuttaa aineenvaihduntaa ja altistaa ylipainolle, joka osaltaan saattaa lisätä tiettyjen sairauksien riskiä. Leikkauksen aiheuttama sairausriski ei kuitenkaan Oberbauerin ym. (2019) tutkimuksen mukaan selity ylipainolla.

Sterilisaation riskit ovat rotukohtaisia – miten punnita hyötyjä ja haittoja?

Varhainen leikkaus näyttää siis altistavan joillekin sairauksille. Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että riski vaihtelee huomattavasti eri roduissa. Yhdessä rodussa riski ei kasva ja toisessa se on ilmeisen suuri. Myös narttujen ja urosten välillä voi olla eroja. Kuinka siis punnita hyötyjä ja haittoja?

Vuonna 2020 julkaistuissa Hartin ym. tutkimuksessa tätä asiaa selvitettiin tarkemmin. Tutkimuksessa analysoitiin erityisesti nivel- ja syöpäsairauksia 35 rodulla. Aineistona käytettiin Kalifornian yliopisto Davisin opetussairaalan aineistoa, johon kirjataan vuosittain noin 50 000 hoitotapahtumaa.

Tarkasteltavia nivelsairauksia olivat lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt sekä polven eturistisidevauriot. Syöpäsairauksista mukana olivat lymfooma, mastosolukasvaimet, hemangiosarkooma ja luusyöpä. Lisäksi selvitettiin narttujen nisäkasvaimia, kohtutulehduksia sekä virtsanpidätyskyvyn heikkenemistä. Corgeilla ja mäyräkoirilla tarkasteltiin myös varhaisen leikkauksen yhteyttä välilevysairauteen.

Koirien leikkausikä luokiteltiin neljään luokkaan: alle 6 kk, 6–11 kk, 12-23 kk sekä 2–8 vuotta. Mahdollisten sairauksien ilmenemistä seurattiin siihen asti, kunnes koirille oli kirjattu viimeinen hoitotapahtuma, mutta korkeintaan 11-12 vuoden ikään asti.

Rotukohtaisia suosituksia koirien leikkausiästä

Sterilisaation sairausriskiä lisäävä vaikutus liittyi yleensä koiran kokoon: pienikokoisilla roduilla - bostoninterrieri, cavalier kingcharlesinspanieli, chihuahua, corgit, mäyräkoirat, maltankoira, pomeranian, villakoirat, mopsi, shih tzu ja yorkshirenterrieri – leikkaus ei lisännyt nivelsairauksien riskiä. Suurtenkin rotujen välillä oli kuitenkin eroja, ja kahdessa jättirodussa - tanskandoggi ja irlanninsusikoira – tutkitut nivelsairaudet eivät lisääntyneet missään iässä tehdyn leikkauksen myötä.

Pienikokoisilla koirilla leikkaus ei näyttänyt lisäävän myöskään syöpäsairauksien riskiä, poikkeuksina tästä olivat bostoninterrieri ja shih tzu.

Bostoninterrierinarttujen sterilointi kuuden kuukauden iässä ei lisännyt syöpäriskiä, mutta uroksilla kastrointi ennen vuoden ikää lisäsi riskiä merkittävästi. (Amerikan)cockerspanielilla havaittiin sukupuolen vaikuttavan päinvastaisesti: uroksilla kuuden kuukauden iässä tehtyyn kastraatioon ei liittynyt syöpäriskin lisääntymistä, mutta nartuilla riski kasvoi merkittävästi, jos se steriloitiin ennen kahden vuoden ikää.

Monirotuisilla koirilla leikkaus ei lisännyt syöpäriskiä, mutta nivelsairauksien riski kasvoi kolminkertaiseksi vähintään 20 kg painavilla koirilla, kun leikkaus tehtiin ennen vuoden ikää.

Tässäkin tutkimuksessa siis osoittautui, että riski oli todellinen vain osalla tutkituista roduista. Rotujen välinen vaihtelu oli niin suurta, ettei kaikkia koiria koskevia yleistyksiä tai tarkkoja leikkausikäsuosituksia voitu tehdä. Sen sijaan julkaistiin rotukohtaisia suosituksia (Taulukko 1).

Tutkimusaineistossa melko nuoria koiria

Taulukon 1 rotukohtaiset suositukset perustuvat leikkauksen aiheuttamaan lisääntyneeseen nivel- ja syöpäsairauksien sekä narttujen virtsanpidätyskyvyn heikkenemisen riskiin. Nisäkasvainten ja kohtutulehdusten riski ei tässä aineistossa lisääntynyt sterilisaation myötä merkitsevästi eikä siksi antanut aihetta suosituksiin. Tilanne olisi kuitenkin varmasti ollut erilainen, jos aineiston koirat olisivat olleet vanhempia - ks esim. tämä artikkeli.

Vaikka koiria seurattiin parhaimmillaan 12 vuoden ikään asti, niiden keskimääräinen ikä viimeisen eläinsairaalakäynnin aikana vaihteli noin 4,5–5,5 vuoden välillä. Tutkimusaineisto edusti siis melko varhaisella iällä ilmeneviä sairauksia. Toisaalta juuri tällaiset sairaudet vaikuttavat eniten sekä koirien hyvinvointiin että omistajien lompakkoon ja henkiseen hyvinvointiin.

Yleisenä johtopäätöksenä tutkijat totesivat, että leikkausajankohdan lykkääminen noin vuodella voi useassa tapauksessa pienentää koiran sairastumisriskiä merkittävästi.

Taulukko 1. Amerikkalaiskoirien suositeltu leikkausikä roduittain ja sukupuolittain (ks. lisätiedot Taulukosta 2). Tarkennus 4.11.2023 - amerikkalaisen aineiston ollessa kyseessä cockerspanieli tarkoittanee amerikancockerspanielia.

Taulukko 2. Leikkauksen rotukohtaiset riskit amerikkalaisaineistossa (perusteet Taulukon 1 suosituksille). Tarkennus 4.11.2023 - amerikkalaisen aineiston ollessa kyseessä cockerspanieli tarkoittanee amerikancockerspanielia.

Lähteet ja lisätietoa

Beauvais ym. 2012. The effect of neutering on the risk of mammary tumours in dogs--a systematic review. J Small Anim Pract. 53(6):314-22. doi: 10.1111/j.1748-5827.2011.01220.x.

Hart ym. 2020a. Assisting Decision-Making on Age of Neutering for 35 Breeds of Dogs: Associated Joint Disorders, Cancers, and Urinary Incontinence. Front. Vet. Sci., Sec. Animal Reproduction – Theriogenology.

Hart ym. 2020b. Assisting Decision-Making on Age of Neutering for Mixed Breed Dogs of Five Weight Categories: Associated Joint Disorders and Cancers. Front. Vet. Sci., Sec. Animal Reproduction – Theriogenology.

Hoffman ym. 2013. Reproductive capability is associated with lifespan and cause of death in companion dogs. PLoS ONE. (2013) 8:e61082. doi: 10.1371/journal.pone.0061082

Oberbauer ym. 2019. A Review of the Impact of Neuter Status on Expression of Inherited Conditions in Dogs. Front. Vet. Sci., Sec. Veterinary Humanities and Social Sciences. Vol 6 https://doi.org/10.3389/fvets.2019.00397.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Koiramme-lehdessä 7-8/2023. Artikkelia on tarkennettu 5.12.2023 ja lisätty linkki toiseen artikkeliin.