Koirat elävät sitä pidempään mitä monimuotoisempi niiden rotu on
Syyskuun 2022 alussa julkaistun tutkimuksen mukaan koirat elävät sitä pidempään mitä monimuotoisempi niiden rotu on. Myös koirien pieni koko mahdollistaa keskimääräistä pidemmän eliniän.
Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä suuri kuolinsyyaineisto
Cornelia Krausin tutkimus selvitti koirien koon ja perinnöllisen monimuotoisuuden vaikutusta eliniän pituuteen. Lisäksi tutkittiin kuinka monimuotoisuus ja koko vaikuttavat siihen, kuinka suuri osuus rodun koirista kuoli kasvainsairauksiin (syöpään) ja vanhuuteen ja missä iässä.
Tutkimuksessa käytettiin Kennelliiton jalostustietojärjestelmän kuolinsyytilastoja. Tilastoista hyödynnettiin rotujen keskiarvoja. Aineistossa oli yhteensä 40 841 koiraa 119 rodusta.
Kunkin rodun kokona käytettiin rotumääritelmissä mainittuja narttujen ja urosten painoja.
Rotujen perinnöllisen monimuotoisuuden mittoina olivat Bannaschin ym. (2021) tutkimuksessa julkaistut keskimääräiset heterotsygotia-arvot, jotka perustuivat vähintään 30 koiran aineistoon Genoscoperin/Wisdom Healthin MyDogDNA-testissä.
Tutkimuksen tulokset pähkinänkuoressa:
Vanhuus kuolinsyynä on terveen elinajan mittari
Vanhuutta ei tarkkaan ottaen voi luokitella lääketieteelliseksi kuolinsyyksi, koska ikääntyminen ei ole sairaus. Korkea ikä on kuitenkin yhteydessä riskiin kuolla moniin sairauksiin. Käytännön syistä vanhuus on koirien kuolleisuutta koskevissa tutkimuksissa hyväksytty kuolinsyyksi, ja niin tekivät tutkijat myös tässä tutkimuksessa.
Koska omistajat yleensä päättävät lemmikkinsä lopetuksesta katsoessaan sen elämänlaadun heikoksi, omistajan määrittelemää elinikää on ehdotettu lemmikin terveen elinajan loppumisen mittariksi. Näin ollen niiden koirien elinikää, joiden ilmoitettiin kuolleen vanhuuteen, voidaan pitää rodun terveen elinajan mittarina.
Aiemmissa tutkimuksissa omistajat ovat raportoineet vanhuuden noin joka neljännen (25 %) koiran kuolinsyyksi. Nyt julkaistussa tutkimuksessa vanhuuteen kuolleiden koirien osuus vaihteli suuresti rotujen välillä (17-63 %; Taulukko 1). Myös vanhuuteen kuolleiden koirien keskimääräisen eliniän vaihteluväli oli suuri, 9-15 vuotta. Vanhuus kuolinsyynä vastasi noin 1,7 vuotta keskimääräistä korkeampaa elinikää.
Taulukko 1. Rotuvaihtelu koirien koossa, monimuotoisuudessa, eliniässä sekä vanhuuteen ja syöpään kuolleiden koirien iässä ja osuudessa.
Syöpä liittyy yleensä ikääntymiseen - joissain roduissa sairastutaan jo nuorena
Syöpä on yleensä ikääntymiseen liittyvä sairaus. Se on myös koirien yleisin yksittäinen kuolinsyy. Sen osuus kaikista koirien kuolemantapauksista on noin 15-30 %, mutta esiintyvyys vaihtelee suuresti eri rotujen välillä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa elinikä syöpään kuolleilla koirilla vaihteli roduittain välillä 6,7 ja 13,0 vuotta (Taulukko 1). Koirat, joiden kuolinsyynä oli syöpä, elivät keskimäärin 0,9 vuotta muihin sairauksiin kuolleita koiria pidempään, mutta menettivät silti keskimäärin 2,4 elinvuotta verrattuna koiriin, joiden kuolinsyyksi oli merkitty vanhuus.
Ikääntymiseen liittyvät syövät johtuvat usein sellaisista geenivirheistä, jotka eivät periydy jälkeläisille. Varhain alkavien syöpien kehittymiseen taas vaikuttavat todennäköisemmin perinnölliset geenivirheet. Joillakin koiraroduilla on sukusiittoisuudesta johtuva kohonnut riski sairastua tiettyihin syöpätyyppeihin, joiden puhkeamisikä vaihtelee - esimerkiksi sileäkarvaisellanoutajalla ja berninpaimenkoirilla esiintyy varhaisella iällä ilmenevää ja elinikää alentavaa histiosyyttistä sarkoomaa.
Pienikokoiset rodut elävät pidempään - suurikokoisilla suurempi syöpäriski
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan pienikokoisten rotujen yksilöt elävät keskimäärin isokokoisia pidempään - tulos, joka on todettu aiemmin myös useassa muussa tutkimuksessa.
Pienikokoisilla roduilla vanhuus oli yleisempi kuolinsyy kuin suurikokoisilla roduilla (kaavio a). Koon ääripäiden välillä oli 21 prosentin ero vanhuuteen kuolleiden koirien osuudessa.
Pienikokoisilla roduilla syöpä oli harvinaisempi kuolinsyy kuin suurikokoisilla roduilla (kaavio c). Koon ääripäiden välillä oli 12,5 prosentin ero syöpään kuolleiden koirien osuudessa.
Mitä suurempi rodun koko oli, sitä nuorempia sekä syöpään että vanhuuteen kuolleet koirat olivat.
Suuri koko vaikuttaa elinikään siis kahdella tavalla: varhaistamalla ikää, jossa koirat kuolevat kahteen yleisimpään kuolinsyyhyn (syöpä ja vanhuus) sekä lisäämällä syövän suhteellista osuutta kuolinsyynä. Äärimmäisen pienen koon tavoittelu ei kuitenkaan sekään ole koirien hyvinvoinnin kannalta edullista, koska äärimmäisen pieneen kokoon liittyy useita terveysriskejä, kuten vesipäisyys ja hyvin hauras luusto.
Useissa muissakin tutkimuksissa on raportoitu suurikokoisten rotujen korkeammasta syöpäriskistä. Monien suurikokoisten rotujen koko on viime vuosisadan aikana kasvanut entisestään. Nyt julkaistun tutkimuksen tulosten mukaan tämän suuntauksen kääntäminen päinvastaiseksi kasvattaisi elinikää ja terveiden elinvuosien määrää.
Perinnöllinen monimuotoisuus pidensi elinikää
Mitä monimuotoisempi rotu oli, sitä pidempään koirat keskimäärin elivät (kaavio b). Kun rodun koon vaikutus poistettiin tuloksista, prosentin nousu heterotsygotiassa vastasi kuukauden pidempää elinikää. Monimuotoisuudeltaan ääripäisten rotujen ero keskimääräisessä eliniässä oli 1,7 vuotta.
Monimuotoisilla roduilla vanhuus oli yleisempi kuolinsyy, ja siihen kuoltiin vanhemmalla iällä kuin vähemmän monimuotoisissa roduissa. Monimuotoisuudeltaan ääripäisten rotujen välinen ero vanhuuteen kuolleiden koirien osuudessa oli 14 prosenttia.
Monimuotoisilla roduilla syöpä oli harvinaisempi kuolinsyy (kaavio d), ja siihen kuoltiin vanhemmalla iällä kuin vähemmän monimuotoisissa roduissa. Löydös ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Syynä tähän saattaa olla, että sukusiittoisuuden ja alhaisen monimuotoisuuden syöpäriskiä lisäävä vaikutus ei välttämättä ole suoraviivainen.
Eri roduissa esiintyy erilaisia haitallisia geenimuotoja, ja on sattumanvaraista, mitkä geenit ovat mihinkin rotuun kasautuneet. Syöpäriskiä lisääviä geenivirheitä näyttää esiintyvän runsaasti vain joissakin roduissa. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että rotujen sisällä sukusiitoksen vaikutus syöpäriskiin on suoraviivainen eli sukusiitosasteen noustessa riski kasvaa tasaisesti (esim. lymfooma kultaisillanoutajilla; Mooney ym. 2021). Näin ei kuitenkaan välttämättä ole rotujen välillä, eikä ilmiötä siksi saada tällaisessa rotujen vertailuun perustuvassa tutkimuksessa esiin.
Perinnöllisen monimuotoisuuden vaikutus syöpäriskiin saattaa myös olla kasvainkohtainen sen sijaan, että monimuotoisuuden puute näkyisi yleisenä syöpäriskinä.
Kaaviot a)-d): Koiran koon ja rodun heterotsygotian vaikutus vanhuudesta ja syöpäsairauksista johtuviin kuolemiin. a) koon kasvaessa kuolleisuus vanhuuden vuoksi vähenee (koirat kuolevat nuorempina), ja c) syöpäkuolleisuus lisääntyy. Heterotsygotian lisääntyessä vaikutus on päinvastainen: b) koirat kuolevat vanhempina ja d) syöpäkuolleisuus laskee.
Perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpito ja lisääminen tärkeää
Tutkimuksen tulokset viittaavat roturisteytysohjelmien hyötyyn koirien terveyden ja pitkäikäisyyden lisäämisessä. Nykyisen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää, mutta monimuotoisuutta saadaan lisää ainoastaan risteytysohjelmilla tai muunlaisella rodun ulkopuolisten koirien jalostuskäytöllä. Koirarodut ovat geneettiseltä kooltaan tyypillisesti pieniä, ja tällaisissa eläinkannoissa tarvitaan säännöllisiä risteytyksiä sukusiitoksen haittavaikutusten minimoimiseksi.
Tutkimusta tarkemmasta aineistosta
Kennelliiton jalostustietojärjestelmän kuolinsyykategoriat eivät ole täysin toisensa poissulkevia, joten luokittelu ei ole kaikilta osin tarkkarajaista. Kuolemansyytiedot ovat omistajan ilmoittamia eli diagnoosia ei tarvitse esimerkiksi eläinlääkäripapereiden avulla vahvistaa. Erityisesti vanhemman koiran kuolinsyyksi saatetaan merkitä vanhuus selvittelemättä syytä koiran huonoon kuntoon sen tarkemmin. Moni syöpätapaus voi siksi jäädä tässä tilastossa näkymättömiin.
Molemmat tutkitut kuolinsyyluokat ovat myös heterogeenisiä. Tutkijat toteavatkin, että havaittujen yhteyksien mittaamiseksi ja varmistamiseksi tarvittaisiin yksityiskohtaisempia analyysejä tarkemmasta aineistosta.
Tutkimusaineistojen keräämisessä joudutaan aina tasapainoilemaan määrän ja tarkkuuden välillä. Keräämällä tietoa omistajilta saadaan paljon aineistoa kasaan, jolloin koirien suuri lukumäärä jossain määrin korvaa puutteet tietojen tarkkuudessa. Tarkan tiedon kerääminen yhtä monesta yksilöstä on aikaa vievää ja kallista.
Tarkempaa aineistoa kerätään tällä hetkellä esimerkiksi yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kultaisillanoutajilla (Golden Retriever Lifetime Study). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää koirien syöpä- ja muiden sairauksien riskitekijöitä, joita voi geenien lisäksi olla esimerkiksi ravitsemuksessa, ympäristössä ja elämäntavoissa. Tutkimukseen kerätään vuosittain terveys-, ympäristö- ja käyttäytymistietoja yli 3000:sta tutkimukseen osallistuvasta koirasta.
Toinen koirien elinikää tutkiva suuri projekti on Dog Aging Project, jossa seurataan kymmeniä tuhansia koiria kymmenen vuoden ajan, tarkoituksena tunnistaa pitkän, terveen elämän taustalla olevia tekijöitä.
Suomen Sveitsinpaimenkoirayhdistys on jo vuodesta 1995 lähtien kerännyt tietoa berninpaimenkoirien eliniästä ja kuolinsyistä. Aineistoa on kertynyt niin paljon, että koirille pystytään laskemaan eliniän jalostusindeksejä.
Kiitokset Koiranet-tiimille
Tutkijat haluavat kiittää Suomen Kennelliittoa ja Koiranet-tiimiä siitä, että ne ovat tarjonneet arvokkaan työkalun koirien eliniän ja kuolinsyiden seuraamiseksi ja asettaneet sen julkisesti saataville.
Lähteet
Creevy ym. 2016. The companion dog as a model for the longevity dividend. Cold Spring Harb. Perspect. Med. 6:a026633.
Fleming ym. 2011. Mortality in North American dogs from 1984 to 2004: an investigation into age-, size-, and breed-related causes of death: mortality of dogs in North America. J. Vet. Intern. Med. 25:187-98.
Hofman ym. 2018. The companion dog as a model for human aging and mortality. Aging Cell. 17:e12737.
Kraus ym. 2022. How size and genetic diversity shape lifespan across breeds of purebred dogs. GeroScience. https://doi.org/10.1007/s11357-022-00653-w.
Michell 1999. Longevity of British breeds of dog and its relationships with sex, size, cardiovascular variables and disease. Vet. Rec. 145:625-529.
Mooney ym. 2021. The impact of identity by descent on fitness and disease in dogs. Proc. Natl. Acad. Sci. 118:e2019116118.
Paoloni ja Khanna 2008. Translation of new cancer treatments from pet dogs to humans. Nat. Rev. Cancer. 8:147-56.
Proschowsky ym. 2003. Mortality of purebred and mixed-breed dogs in Denmark. Prev. Vet. Med. 58:63-74.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Koiramme-lehdessä 10/2022.
Koirien elinikää käsitellään myös näissä artikkeleissani: