Tutkimus brittikoirien elinajanodotteista: pisimpään elävät terrierit
Kesällä 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan brittikoirien odotettavissa oleva elinajan pituus on keskimäärin 11 vuotta. Roturyhmistä pisimpään elävät terrierit, roduista jackrussellinterrieri. Lyhin elinajanodote on vartio- ja palveluskoirien sekalaisella ryhmällä. Brakykefaalisilla eli lyhytkuonoisilla ja -kalloisilla roduilla elinajanodote on muihin verrattuna alhainen.
Yli 30 000 koiran aineisto
Tengin ym. tutkimuksessa käytettiin brittiläistä VetCompass-eläinlääkäriaineistoa. Mukana olivat koirien hoitotiedot kaikkiaan 886 eläinlääkäriasemalta.
Aineistossa oli yhteensä 30563 koiraa, jotka olivat kuolleet vuosina 2016–2020. Kuolleiksi merkityistä koirista 78,4 % oli puhdasrotuisia ja 21,3 % monirotuisia/risteytyskoiria.
Tutkimuksessa laadittiin ns. elinaikatauluja. Elinaikataulut kertovat odotettavissa olevan elinajan pituuden (elinajanodotteen) sekä kuolleisuuteen liittyviä tietoja tietyssä iässä, roturyhmässä ja rodussa.
Ihmisille laaditaan elinaikatauluja väestön yleisen terveydentilan ja sen kehityksen havainnoimiseksi. Elinajanodotetta seurataan kaikissa maissa.
Koirille laskettavien elinaikataulujen avulla voidaan seurata koirien yleisen terveydentilan muutoksia sekä tunnistaa matalan elinajanodotteen rotuja ja ryhmiä, jotka hyötyisivät ilmiön syiden selvittämisestä. Syiden tunnistaminen mahdollistaa niihin puuttumisen ja sitä kautta tilanteen parantamisen.
Rotujen luokittelu
Jos rotu oli Englannin Kennel Clubin (KC) tai Amerikan tai Australian kennelliiton tunnustama, se luokiteltiin tutkimuksen puhdasrotuinen-luokkaan. Kaikki muut rodut luokiteltiin risteytyksiksi. Rodut jaoteltiin KC:n käyttämiin roturyhmiin (joista voit lukea KC:n sivuilla):
- noutajat, spanielit ja seisojat (5354 kpl eli 22,9 % aineiston koirista),
- ajokoirat ja vinttikoirat (hound; 1329, 5,7 %),
- paimenkoirat (pastoral; 2451, 10,5 %),
- terrierit (6055, 25,9 %),
- kääpiökoirat (3334, 14,2 %),
- utility-ryhmä (2707, 11,6 %), johon kuuluu sekalainen joukko rotuja, esimerkiksi dalmatiankoira, villakoirat, tiibetinspanieli, englannin- ja ranskanbulldoggit, bostoninterrieri ja saksanpystykorvat.
- vartio- ja palveluskoirat (working; 2184, 9,3 %) – tämäkin on melko sekalainen ryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi berninpaimenkoira, bokseri, rottweiler, newfoundlandinkoira, mastiffi sekä siperianhusky.
- lisäksi tutkimuksessa oli ryhmä roduille, joita KC ei rekisteröi ('ei-KC-koirat').
Koko aineiston ja roturyhmien lisäksi elinaikataulut laadittiin vielä erikseen 18 rodulle sekä 'risteytyksille':
- amerikanbulldoggi (n = 126),
- beagle (n = 171),
- bordercollie (n = 938),
- bokseri (n = 831),
- cavalier kingcharlesinspanieli (n = 861),
- chihuahua (n = 453),
- cockerspanieli (n = 1063),
- englanninbulldoggi (n = 476),
- ranskanbulldoggi (n = 229),
- saksanpaimenkoira (n = 1097),
- (siperian)husky (n = 153),
- jackrussellinterrieri (n = 1614),
- labradorinnoutaja (n = 2481),
- mopsi (n = 196),
- shih tzu (n = 635)
- (englannin)springerspanieli (n = 785),
- staffordshirenbullterrieri (n = 2347),
- yorkshirenterrieri (n = 1039), ja
- risteytykset (n = 6511).
Tulokset
Koko aineistossa elinajan odote oli alussa (ikä 0 vuotta) 11,23 vuotta (Kaavio 1).
Kuoleman todennäköisyys kullakin vuosivälillä kasvoi iän myötä. Ennen viittä ikävuotta todennäköisyys pysyi kahdessa prosentissa tai sen alapuolella ja alkoi sen jälkeen nousta (Kaavio 2).
Kaavio 1. Koko aineiston koirien elinajanodote eri ikäryhmissä.
Kaavio 2. Koko aineiston koirien todennäköisyys kuolla tietyssä iässä.
Nartut vs. urokset
Narttujen elinajanodote oli pidempi kuin urosten aina 12 ikävuoteen asti (alussa 11,41 vs. 11,07 vuotta). Tämän jälkeen sukupuolieroja ei ollut.
Steriloimattomien narttujen (10. vuosi ja sitä ennen) ja kastroimattomien urosten (4. vuosi ja sitä ennen) kuoleman todennäköisyys oli huomattavasti suurempi kuin steriloitujen ja kastroitujen; tämä näkyi erityisesti nartuilla.
Saattaa olla, että sterilointi kertoo omistajan vastuuntunnosta ja koiran hyvästä hoidosta, mikä sekin saattaa vaikuttaa pidentävästi elinikään.
Sterilointi voi myös suoraan pidentää elinikää vähentämällä joidenkin sairauksien riskiä. Nartuilla sterilointi vähentää tai poistaa kohtutulehduksen riskin. Kohtutulehdus on pahimmillaan henkeä uhkaava sairaus, johon sairastuu joka neljäs tai viides steriloimaton narttu 10. ikävuoteensa mennessä (Egenvall ym. 2001, Jitpean ym. 2012). Sairastumisriski on rotukohtainen ja vaihtelee välillä 10-58 % (Egenvall ym. 2001) (kohtaa tarkennettu 8.11.2023).
Sterilointi vähentää myös esimerkiksi nisäkasvainten sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien riskiä. Samalla se kuitenkin lisää nivelongelmien sekä useiden muiden kasvainten kuten lymfooman ja hemangiosarkooman (verisuonikasvain) riskiä, erityisesti nartuilla.
Roturyhmistä pisimpään elävät terrierit
Roturyhmistä pisin elinajanodote alussa oli terriereillä (12,03 v). Seuraavina olivat noutajat, spanielit ja seisojat (11,67 v), ei-KC-koirat (11,66 v), paimenkoirat (11,20 v), ajokoirat ja vinttikoirat (10,71 v), kääpiökoirat (10,67 v) ja utility-ryhmä (10,06 v) (kuvio 2). Vartio- ja palveluskoirien elinajanodote oli kaikissa ikäryhmissä lyhin (alussa 9,14 vuotta).
Alussa roturyhmien välillä vallinneet erot eivät kuitenkaan säilyneet myöhemmällä iällä. Esimerkiksi ajo- ja vinttikoirien sekä kääpiökoirien elinajanodote oli ensin samankaltainen, mutta erosi toisistaan iän karttuessa. 12 vuoden iässä kääpiökoirien elinajanodote oli 0,76 vuotta ajo- ja vinttikoiria suurempi. Ajo- ja vinttikoirien elinaikataulu päättyi vuoden 17 kohdalla 0,52 vuoden elinajanodotteeseen, kun taas kääpiökoirien eliniän voitiin vielä 19 vuoden iässä odottaa olevan 0,66 vuotta.
Roduista pitkäikäisin on jackrussellinterrieri
Rotujen välillä oli suuria eroja. Jackrussellinterrierillä oli alussa korkein elinajanodote (12,72), seuraavina olivat yorkshirenterrieri (12,54), bordercollie (12,10) ja (englannin)springerspanieli (11,92; Kaavio 3).
Verrattuna muihin rotuihin, aineiston brakykefaalisilla eli lyhytkuonoisilla ja -kalloisilla roduilla oli suhteellisen alhainen elinajanodote. Ranskanbulldoggilla elinajanodote oli lyhin (4,5 vuotta); tämä oli jopa 2,9 vuotta lyhyempi kuin englanninbulldoggilla (7,4 vuotta).
Kaavio 3. Elinajanodote 18 tutkitulla rodulla sekä 'risteytyksillä' eli roduilla, joita Englannin, Australian ja Amerikan kennelliitot eivät tunnusta.
Chihuahualla suurta vaihtelua eliniässä
Ikäluokka, jossa odotettavissa olevan elinajan pituus laski alle 1,5 vuoden, oli korkein chihuahualla (15–16 vuotta). Seuraavina tulivat jackrussellinterrieri, risteytykset ja yorkshirenterrieri (Taulukko 1). Englanninbulldoggilla tämä ikä oli alhaisin (9–10 vuotta), sitten tulivat bokseri, ranskanbulldoggi ja amerikanbulldoggi.
Yleisesti ottaen pidempään elävät rodut olivat myös vanhempia saavuttaessaan iän, jossa odotettavissa olevan elinajan pituus laski alle 1,5 vuoden.
Chihuahuan elinajanodote oli alussa vain 7,9 vuotta, mikä antaisi olettaa, etteivät rodun koirat elä keskimääräistä pidempään. Keskimääräistä alhaisempi elinajanodote alussa kertoo nuorempien koirien (joiden kuolleisuus on yleensä matala) korkeammasta kuolleisuudesta.
Ennen 13–14 vuoden ikää kuoleman todennäköisyys oli rodussa keskimääräistä korkeampi ja ennen neljän vuoden ikää itse asiassa paljon keskimääräistä korkeampi. Elinajanodote laski alle 1,5 vuoden kuitenkin vasta 15–16-vuoden iässä, mikä oli kaikkien rotujen korkein. Jäljellä olevan 1,5 vuoden odote keskimääräistä myöhemmällä iällä tarkoittaa, että keskimääräistä useampi koira saavuttaa korkean iän. Chihuahualla on siis rodun sisällä suurta vaihtelua koirien eliniässä.
Taulukko 1. Ikäluokka, jossa odotettavissa olevan eliniän pituus laski alle 1,5 vuoden.
Ranskanbulldoggin suosion nopea kasvu saattoi aliarvioida elinajanodotteen
Myös ranskanbulldoggilla oli rodun sisäistä vaihtelua. Rodun elinajanodote oli alussa alhainen (4,6 vuotta), mutta ikä, jossa odotettavissa olevan eliniän pituus oli 1,5 vuotta, oli yli kaksi kertaa tämän pituinen (10–11 vuotta). Kuoleman todennäköisyys oli melko tasainen kaikissa ikäryhmissä.
Vaikka ranskanbulldoggien elinajan suuri vaihtelu voikin johtua varhaiselämän suurista terveysriskeistä ja suhteellisen pienestä otoskoosta (n = 232), se voi kuitenkin osittain aiheutua myös viimeaikaisesta suosion huimasta kasvusta.
KC:n rekisteröimien ranskanbulldoggien määrä kasvoi jyrkästi vuodesta 2011 (2771 rekisteröintiä) vuoteen 2020 (39 266 rekisteröintiä), joten aineistossa olevat ranskanbulldoggit ovat suhteessa nuorempia kuin aineiston muut koirat, ja siksi myös rekisteröidyt kuolemantapaukset keskittyvät nuorempiin koiriin.
Toisaalta aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvava suosio on yhteydessä rodun alhaisempaan elinikään.
Vastaavasti rotujen, joiden suosio on laskussa, todennäköisyys kuolla nuorempana voi olla aliarvioitu, mikä johtaa yliarvioituun elinajanodotteeseen.
Tutkimuksen rajoitteet
Kaikissa tutkimuksissa on rajoitteita, jotka on hyvä tuloksia tulkittaessa huomioida. Koirilla elinikätaulujen luotettavuutta laskevat eutanasiat, jotka tehdään muista kuin koiran terveyssyistä. Tällaisia syitä ovat muun muassa koiran ei-toivottu käyttäytyminen, omistajan taloudelliset syyt sekä mukavuudenhalu.
Muita tämän tutkimuksen rajoitteita ovat:
- aineistossa olivat mukana ainoastaan eläinlääkäriasemilla tavanomaisesti, ajanvarauksella hoidetut koirat. Kotona tai päivystyksessä kuolleet koirat ovat saattaneet jäädä aineiston ulkopuolelle, vaikka mukana olivatkin kaikki kuolemantapaukset, joista omistajat olivat eläinlääkäriasemille ilmoittaneet.
- joidenkin 18:sta tutkitusta rodusta (esim. amerikanbulldoggi, beagle, englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi, husky ja mopsi) otoskoko oli suhteellisen pieni, minkä vuoksi elinaikataulujen luotettavuuteen tulee suhtautua varauksella.
- koirapopulaatioiden rakenne saattaa vaihdella eri maissa, joten tuloksia ei välttämättä voida yleistää muihin maihin. Maiden välillä saattaa olla myös geneettisiä ja/tai terveydenhoidollisia eroja. Esimerkiksi labradorinnoutajat elävät Japanissa keskimäärin 14,1 vuotta, Briteissä 12,5 vuotta ja Tanskassa 10,5 vuotta.
Lähteet
Egenvall ym. 2001. Breed Risk of Pyometra in Insured Dogs in Sweden. J Vet Intern Med 2001;15:530–538.
Jitpean ym. 2012. Breed Variations in the Incidence of Pyometra and Mammary Tumours in Swedish Dogs. Reprod Domest Anim, 47: 347-350.
Teng ym. 2022. Life tables of annual life expectancy and mortality for companion dogs in the United Kingdom. Sci Rep 12, 6415. https://doi.org/10.1038/s41598-022-10341-6.