Koiranjalostus - valitako jatkossa pakkopaita vai innovatiivisuus?
Uusi eläinten hyvinvointilaki tulossa olevine jalostusasetuksineen määrittää vihdoin konkreettisia rajoja myös koirien haitallisten ominaisuuksien jalostukselle. Paras keino eteenpäin on tehokas, ongelmia vähentävä jalostus. Terveempiä geenejä täytyy tarvittaessa voida hakea rotujen ulkopuolelta.
Tämä päivitetty kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran toukokuussa 2022.
Jalostus ja eläinten hyvinvointi -seminaarissa käsiteltiin koiranjalostusta
Eläinsuojeluasiamies ja Eläinten Hyvinvointikeskus järjestivät 23.-24.5.2022 Jalostus ja eläinten hyvinvointi -seminaarin. Itse pidin tilaisuudessa luennon roturisteytysten mahdollisuuksista koiranjalostuksessa sekä vastailin kysymyksiin koirien jalostuksesta uuden eläinten hyvinvointilain myötä.
Ruokavirasto ohjaa ja valvoo eläinsuojelulain täytäntöönpanoa ja noudattamista. Se julkaisi vuonna 2020 selvityksen, jossa esitettiin rajanvetoja koirien jalostukseen eläinsuojelulain täytäntöönpanon tehostamiseksi. Toisin sanoen selvityksessä pyrittiin määrittämään missä menee kielletyn ja sallitun jalostuksen raja.
Tähän asti lakia ei ole jalostuksen osalta juuri toimeenpantu, koska tällaista tarkempaa tulkintaa ei ole tehty. Jalostus ja eläinten hyvinvointi -seminaarissa Riitta Kempen esityksessä kuullut rajanvedot eri ominaisuuksissa ovat Ruokaviraston selvityksestä, jossa keskityttiin erityisesti äärimmäisen lyhytkalloisuuden aiheuttamiin ongelmiin.
Helmikuussa 2023 Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi maa- ja metsätalousministeriön tilaaman jatkoselvityksen, jossa käsiteltiin merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavia koirien perinnöllisiä sairauksia - sellaisia, jotka jäivät tuon vuonna 2020 julkaistun, lyhytkuonoraportin ulkopuolelle.
Uuden eläinten hyvinvointilain myötä olemme saamassa myös jalostusasetuksen ja epäilemättä nykyistä tehokkaampaa lain valvontaa, johon em. kriteerit liittyvät. Valvontaa helpottaa eläinlääkäreille säädetty ilmoitusvelvollisuus merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavista koirien perinnöllisistä vioista. Tiedon on tarkoitus tallentua koirien lakisääteisen tunnistusmerkinnän viranomaisrekisteriin.
Jalostuksen eläinsuojeluvalvontaa ajatellen viralliseen koirarekisteriin tulisi koiran omien tietojen lisäksi merkitä tunnistetiedot myös koiran vanhemmista, vähintäänkin emästä.
Ruokaviraston selvityksessä esitetään myös seuraavaa: Kriteerien käyttöönoton yhteydessä tulee pohtia myös puuttumiskeinoja sellaisten eläinten maahantuontiin, joiden osalta jalostus ei täytä Suomen eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia. Yksi askel tähän suuntaan olisi myyjien tiedonantovelvollisuuden lisääminen raportissa esitetyistä koirien merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavista ongelmista (ks. kohta 9.2) ja niiden merkityksestä koirien hyvinvointiin.
Tuleeko Suomesta uusi Saksa? Kielletäänkö rotuja?
Uskon, että Saksan kaltaista valvontasysteemiä meille ei ole tulossa, itse olen vahvasti sellaista vastaan. Saksassa on ryhdytty rajoittamaan koirien osallistumista näyttelyihin ja kokeisiin vaatimalla terveystuloksia, joilla ei kaikilla ole tieteellistä näyttöä siitä, että ne olisivat kyseisissä roduissa tärkeitä.
Joissakin tapauksissa geenitestillä kantajiksi todettujen koirien ei ole sallittu osallistua näyttelyihin, vaikka väistyvästi periytyvien sairauksien jalostuksessa pitäisi päin vastoin varmistaa kantajien pysyminen mukana - geneettisesti terveisiin koiriin yhdistettyinä ne eivät tuota sairaita jälkeläisiä.
Lisäksi Saksan vaatimukset vaihtelevat aivan mielivaltaisesti osavaltiosta toiseen.
Saksan lisäksi koirien jalostusongelmiin on viime aikoina puututtu lainsäädännöllisillä toimilla Hollannissa ja lain tulkinnalla Norjassa, jossa kiellettiin cavalier kingcharlesinspanieleiden jalostus ja kasvattaminen.
Koiramaailman reaktiot ovat olleet moninaisia. Osa on ryhtynyt toimiin, osa ehdottaa PR-kampanjaa ongelmarotujen maineen parantamiseksi. PR-kampanja toimii kuitenkin vain, kun on esittää näyttöä siitä, että terveys on oikeasti parantunut, ja paljon.
Rotukieltoja en myöskään kannata, koska niiden sijaan keskittyminen haitallisiin piirteisiin ja itse sairauksiin vaikuttaa paljon tehokkaammin koko koirakantaan. Ruokaviraston selvitys: Rotujen kieltäminen ei kuitenkaan ratkaise hyvinvointiongelmia, koska rakenteeltaan epämuodostuneita koiria voitaisiin tämänkin jälkeen kasvattaa monirotuisina ja risteytyskoirina. Eläinsuojelulainsäädäntö koskee yhtä lailla sekä rotukoiria että monirotuisia. Jos rotujen kieltämisen sijaan asetetaan rajoja liioitelluille rotupiirteille, ehkäistään tällaisten piirteiden haittoja myös monirotuisilla koirilla sekä roduissa, joille ääripiirteitä on vasta kehittymässä.
Mielestäni eläinsuojelullisten kriteerien täytyy perustua vahvaan, tutkittuun tietoon, ja rajojen tulee olla samat kaikille koirille, riippumatta koiran rodusta tai roduttomuudesta.
Ruokaviraston ja Luken selvityksissä esitettyjen kriteerien tarkoitus on rajoittaa sellaisten koirien jalostuskäyttöä, joilla on merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavia ominaisuuksia/sairauksia, jotka todennäköisesti periytyvät jälkeläisille. Tai joista on esimerkiksi nartulle haittaa sen kantaessa pentuja ja synnyttäessä. Jalostuskoirien ei tarvitse olla täysin terveitä. Niillä voi olla lievä (siirtymävaiheessa kohtalainen) vika/sairaus, jos yhdistelmän toinen osapuoli on terve ja näin kompensoi tilannetta.
Roturisteytyksillä kiire
Joissain roduissa tulevat jalostuskriteerit aiheuttavat niin suuren koiramäärän karsiutumisen pois jalostuksesta, että jalostusta voidaan jatkaa vain roturisteytysten avulla. Näissä roduissa roturisteytyksillä on jo kiire.
Toivon, että terveiden ja muutenkin ongelmattomien, rodun ulkopuolisten koirien jalostuskäyttöä helpotetaan vastaisuudessa merkittävästi silloin, kun tarve tällaiselle on. Puhdasrotuisuus ei saa mennä jalostuskriteerinä terveyden ja hyvinvoinnin edelle.
Kennelliitto on tehnyt hyvää työtä luodessaan risteytyskoiria varten erillisen rekisterin, jotta harrastajien ympäri maailmaa on helpompi hyväksyä nämä risteytykset.
Teksti jatkuu mainoksen jälkeen
Sinua saattaisi kiinnostaa myös tämä luento, jonka pidin maaliskuussa 2024. Kävin luennolla läpi koiranjalostuksen nykytilaa, hyviä ja huonoja puolia. Klikkaa kuvaa ja lue lisää!
Rotukoirien pakkopaita
Professori Saki Paatsama totesi 30 vuotta sitten, että koiraharrastajat ovat itse luoneet oman pakkopaitansa, viitaten tällä moninaisiin terveystutkimuksiin, joita jalostuskoirilta vaadittiin. Viime vuosina on tullut yhä selvemmäksi, että pakkopaitakuvaus istuu pikemminkin fanaattiseen puhdasrotuisuuden vaatimukseen, joka on vallalla erityisesti joissakin ulkomaisissa näyttelypiireissä.
Lukuisista kalliista terveystutkimuksista päästään eroon vain vähentämällä vakavien hyvinvointihaittojen esiintyvyyttä. Rotukohtaisten ongelmien ei tarvitse olla pysyviä.
Kansalliskoiramme suomenpystykorva on kasvattajineen näyttänyt sen olevan mahdollista niinkin hankalasti jalostettavan ominaisuuden kuin epilepsian osalta. Bernhardinkoirilla ja beauceroneilla on osoitettu, että lonkkavika kyllä vähenee, kun rodun keskitasoa huonompien röntgentulosten perusteella oikeasti karsitaan koiria jalostuksesta.
Monessa rodussa on onnistuttu myös geenitestein poistamaan ongelmia (muistathan kuitenkin olla karsimatta niitä väistyvästi periytyvän sairauden kantajia jalostuksesta!).
Niissä roduissa, joissa tämä ei onnistu ilman kantakirjan ulkopuolisten koirien käyttöä: riisutaan pakkopaita ja näytetään taas kerran, että me suomalaiset olemme innovatiivisia edelläkävijöitä!
International Partnership For Dogs kutsuu yhteistyöhön
International Partnership For Dogs (IPFD) on ottanut kantaa viimeaikaisiin tapahtumiin ja kirjoituksiin ja kutsuu kaikkia mukaan yhteistyöhön. Yhteistyön edellytyksenä on tosiasioiden tunnustaminen. Ajatus, että tarvitaan vain PR-kampanjointia, on todellisen ongelman välttelyä eikä täyden vastuun ottamista. Itsekin olen IPFD:n konsulttina kirjoittanut siitä miten mahdollinen rotukiellon uhka voidaan välttää. Käännös suomeksi löytyy täältä.
Lue myös
