Koirien ja kissojen laiton kauppa lisääntynyt voimakkaasti. Tätä suitsiakseen EU-komissio on julkaissut ehdotuksensa yhdenmukaisiksi säännöiksi koirien ja kissojen hyvinvoinnin parantamiseen Euroopan Unionin alueella. Nämä säännöt toisivat muutoksia myös joihinkin meidän käytäntöihimme.

Koirien ja kissojen laiton kauppa lisääntynyt voimakkaasti

Komission asetusluonnoksen taustatiedoissa todetaan, että noin 44 prosentilla EU:n kotitalouksista on lemmikkieläin, ja yli 90 prosenttia näistä lemmikeistä on koiria tai kissoja. Koirien ja kissojen kauppa on kasvanut selvästi viime vuosina, ja nykyisin sen arvo on 1,3 miljardia euroa vuodessa.

Koiria ja kissoja kasvattaville, pitäville ja myyville toimijoille asetetut eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä. Muun muassa tunnistusmerkintä- ja rekisteröintikäytännöissä, kasvattajan toimitilojen rekisteröinnissä ja jalostukseen käytettävien koirien ikärajoissa on suuria eroja.

Koirien ja kissojen laiton kauppa on lisääntynyt voimakkaasti; sitä on vauhdittanut kasvava myynti verkossa. Verkkomyynnin osuus kokonaismyynnistä on jo 60 prosenttia.

Laiton kauppa on mahdollista lainsäädännön nykyisten puutteiden vuoksi. Tällä hetkellä koiria ja kissoja koskeva lainsäädäntö kattaa ainoastaan

• tieteellisiin tarkoituksiin käytettävät koirat ja kissat,
• kissojen ja koirien kaupalliset kuljetukset sekä
• koiriin ja kissoihin sovellettavat toimenpiteet raivotaudin ja muiden tartuntatautien leviämisen estämiseksi.

Myös ala-arvoisesta eläintenpidosta ja kaltoinkohtelusta on laajaa näyttöä. Vaikka osa kasvattajista – Suomessa valtaosa – toimii eläinten hyvinvoinnin hienosti huomioiden, merkittävä osa EU:ssa myyntiin saatetuista eläimistä on peräisin harmailla markkinoilla toimivilta kasvattajilta sekä kasvattajilta, jotka eivät toimi eettisesti. Tämä heikentää eläinten hyvinvointia ja on myös epäreilua muita toimijoita kohtaan.

Laittomaan ja epäeettiseen kauppaan liittyy myös kansanterveydellisiä riskejä

Eläinten jäljitettävyyden ja asianmukaisten rokotusten puute aiheuttaa vakavan riskin myös kansanterveydelle zoonoosien, kuten raivotaudin ja ekinokokkoosin, leviämisen muodossa.

Huono hygienia ja muut ala-arvoiset ruokinta- ja pito-olosuhteet sekä kivuliaat toimenpiteet heikentävät eläinten immuunijärjestelmää, mikä taas lisää mikrobilääkkeiden käyttöä. Tämä lisää antibiooteille vastustuskykyisten infektioiden kehittymistä myös ihmisillä.

Riittämättömät toimenpiteet eläinten käyttäytymistarpeiden huomioon ottamiseksi ja pentujen sosiaalistamiseksi aiheuttavat pennuille käyttäytymisongelmia, jotka voivat myöhemmin johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen ja siten aiheuttaa vaaraa ympäristölle.

Edellä mainitut syyt sekä kansalaisten yhä lisääntyvä huoli eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista ovat luoneet tarpeen yhteisille säännöille, joilla vahvistetaan ensimmäiset, kaikkialla EU:ssa sovellettavat vähimmäisvaatimukset koirien ja kissojen kasvatukselle, pito-olosuhteille, hoidolle ja kohtelulle. Asetuksen tarkoituksena on myös luoda rehellisille toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Säännöt koskevat ammattimaista tai muutoin laajamittaista toimintaa

Yhdenmukaisia sääntöjä sovellettaisiin kasvattajan ja myyjien tiloissa, eläinkaupoissa tai löytöeläinsuojissa kasvatettavien ja pidettävien koirien ja kissojen hyvinvointiin silloin, kun

• kasvattaja pitää useampaa kuin kolmea narttua ja kasvattaa enemmän kuin kaksi pentuetta vuodessa,
• eläinkaupassa pidetään yli kolmea koiraa tai kuutta kissaa, ja/tai
• löytöeläinsuojassa pidetään yli kymmentä koiraa tai kahtakymmentä kissaa.

Suomessa ammattimaiseksi toiminnaksi luetaan uudessa hyvinvointilaissa kasvatus, jossa syntyy vähintään kolme pentuetta vuodessa. Pentueisiin lasketaan mukaan myös kissa-, fretti- ja kanipentueet. Laajamittaisen koiranpidon rajana on vähintään seitsemän yli puolivuotiasta koiraa.

Suomessa koiria, kissoja, frettejä sekä isoja papukaijalajeja ei saa myydä eläinkaupassa.

Hyvinvoinnin yleiset periaatteet

Komission ehdotuksen sisältö pohjautuu periaatteeseen, jonka mukaan koiria ja kissoja on pidettävä tavalla, joka kunnioittaa niiden perustarpeita ja antaa niille mahdollisuuden ilmaista luonnollista käyttäytymistään.

Asetuksessa on vaatimuksia koskien esimerkiksi eläinten ruokintaa, luonnonvalon saantia ja ulkoilua sekä eläinten pitopaikkoja. Siinä esitetään myös vaatimuksia eläinten terveyteen ja käyttäytymistarpeisiin liittyen sekä kielletään häkissä pitäminen ja muut kuin eläinlääketieteellisistä syistä tehdyt kivuliaat toimenpiteet.

Suurin osa asetuksen sisällöstä on yhteneväistä suomalaisen lainsäädännön kanssa. Osa taas aiheuttaisi meilläkin muutoksia käytäntöihin.

Kivuliaat toimenpiteet ja eläinten käsittely

Kivuliaat toimenpiteet, kuten korvien ja häntien typistys, kannusten poistaminen sekä äänihuulten leikkaus haukkumisen estämiseksi olisivat asetuksen myötä kiellettyjä kaikkialla EU:ssa. Nämä toimenpiteet aiheuttavat kipua ja estävät eläimiä ilmaisemasta synnynnäistä käyttäytymistään. Ne olisivat sallittuja ainoastaan lääketieteellisistä syistä ja eläinlääkärin tekeminä, ja niiden yhteydessä tulisi käyttää pitkäkestoista kivunlievitystä.

Kastroinnin ja steriloinnin saisi suorittaa vain nukutuksessa ja eläinlääkärin toimesta, pitkäkestoista kivunlievitystä käyttäen – samoin linjataan Suomen uudessa lainsäädännössä.

Asetusluonnoksessa mainitaan erikseen myös kissojen ja koirien kiellettyjä käsittelytapoja ja käytäntöjä:

• jatkuva ruumiinosien kiinnisitominen,
• eläinten potkiminen, lyöminen, raahaaminen, heittäminen, puristaminen,
• eläinten altistaminen sähkövirralle,
• kuonokopan pitkäaikainen käyttö, paitsi jos se on tarpeen terveydellisistä tai hyvinvointisyistä, jolloin sen kesto on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi, sekä
• eläinten nostaminen raajoista, päästä, hännästä ja karvoista.

Pitopaikat

EU:n asetusluonnos linjaa meille jo itsestään selvästi, että koirien ja kissojen pitopaikkojen ruokinta- ja juottolaitteineen sekä muine hoitovälineineen tulee olla viihtyisiä ja turvallisia esimerkiksi koon, puhtauden, ilmanvaihdon, kosteuden, pölypitoisuuden ja liikkumisen helppouden osalta.

Eläimillä tulee olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen, myönteisiin sosiaalisiin suhteisiin ihmisten kanssa sekä vetäytymiseen lepoalueille.

Pentuaitaus on varustettava ja suunniteltava siten, että narttu voi siirtyä pois pentujensa luota.

Jos tiloissa on useampi kuin yksi eläin, on varmistettava, että eläimet eivät aiheuta toisilleen uhkaa aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi.

Ulkona pidettävät koirat ja kissat on suojattava haasteellisilta sääolosuhteilta ja estettävä esimerkiksi lämpöstressi, auringonpolttamat ja paleltumat.

Suomen tämänhetkisen lainsäädännön mukaan ulkona saa ympärivuotisesti pitää vain sellaisia koirarotuja, jotka soveltuvat jatkuvaan ulkona olemiseen.

EU-asetus kieltäisi koirien pitämisen yksinomaan sisätiloissa. Sisätiloissa pidettävillä koirilla pitäisi olla päivittäinen pääsy ulkoalueelle, joka mahdollistaa ulkoilun lisäksi sosiaaliset suhteet.

Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö linjaa, että täysikasvuista koiraa on ulkoilutettava päivittäin riittävän usein, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä koiran liikunnantarpeen tyydyttämiseen.

Kennelrakennuksissa pidettävillä koirilla olisi EU-asetuksen mukaan oltava vapaa pääsy rajoitettuun ulkotilaan sekä sisätilaan tai yksilölliseen koppiin. Tilan tulisi olla vähintään 1,8 m korkea, ja lisäksi säädettäisiin vähimmäispinta-alasta.

Myös lämpötilalle säädettäisiin rajat. Sisätiloissa, joissa pidetään täysikasvuisia koiria, tulisi lämpötilan pysyä 10-26 °C välillä. Pentutiloissa sallittu lämpötilaväli olisi 22-28 °C pentujen ensimmäisten 10 elinpäivän ajan. Lyhytkuonoisille, karvattomille tai hyvin runsasturkkisille koirille lämpötilaa olisi mukautettava vastaavasti.

Luonnonvalo ja valaistus

Koirien ja kissojen pitopaikoissa olisi oltava rajoittamaton pääsy luonnonvaloon, jota tarvittaessa täydennettäisiin keinovalaistuksella helpottamaan eläinten sopivaa vuorokausirytmiä.

Keinovalaistus olisi järjestettävä vähintään samaksi ajaksi kuin mitä luonnonvaloa olisi saatavilla klo 9-17 välisenä aikana. Keinovalon tulisi olla laajaspektristä tai täysspektristä. Valaistusvoimakkuuden eläimen pään korkeudella tulisi olla vähintään 50 luksia.

Eläimillä tulisi olla mahdollisuus oleskella myös pimeässä vähintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa.

Häkissä pito ja kytkeminen

Koirien ja kissojen häkeissä pitämisestä EU-asetus linjaisi samoin kuin Suomen lainsäädäntö: häkissä pito olisi sallittua ainoastaan kuljetuksen aikana ja tilapäisen eristämisen ollessa välttämätöntä.

Pitopaikoissa ei saisi rajoittaa koirien ja kissojen liikkumista, lukuun ottamatta seuraavien toimenpiteiden suorittamista:

• fyysiset tutkimukset, mukaan lukien eläinten tunnistaminen;
• eläinten merkitseminen tunnistamista varten;
• näytteiden ottaminen ja rokotukset;
• hygienia-, terveys- tai lisääntymistarkoituksiin tehtävät toimenpiteet; lääkehoito.

Pitopaikoissa olisi kiellettyä pitää eläintä kytkettynä yli tunnin ajan, lukuun ottamatta lääkinnällisen hoidon kestoa.

Ruokinta ja juomavesi

Kuten Suomen nykyinen lainsäädäntö, myös EU-asetus linjaa, että koirille ja kissoille tarjottavan ravinnon ja veden tulisi olla laadultaan ja määrältään sellaista, että eläimille voidaan taata hyvä ravitsemuksellinen tila ja terveys. Äkillisiä ruokinnan muutoksia tulisi välttää. Eläimillä tulisi olla vettä vapaasti tarjolla.

Kaikille yksilöille tulisi taata yhtäläinen pääsy syömään ja juomaan ja tällä tavoin minimoida yksilöiden välinen kilpailu erityisesti silloin, kun eläimillä ei ole mahdollisuutta saada rehua vapaasti.

Komission ehdotus säätäisi tarkkaan myös ruokintakertojen minimimäärästä. Aikuiset koirat ja kissat olisi ruokittava kahdesti päivässä. Tiineillä nartuilla tulisi olla ruokaa vapaasti saatavilla. Alle kahdeksan viikon ikäiset koiranpennut tulisi ruokkia vähintään viisi kertaa päivässä. Kahden ensimmäisen elinvuorokautensa aikana pentujen tulisi saada emonsa ternimaitoa.

Jos narttu olisi sairas tai muuten kykenemätön imettämään pentujaan, pennuille tulisi tarjota vieroitukseen asti muiden narttujen maitoa ja/tai niille suunniteltua lisämaidonkorvikkeita korvikkeen valmistajan tai eläinlääkärin ohjeiden mukaisella ruokintatiheydellä.

Tulisi myös varmistaa, että kaikki vieroittamattomat pennut saavat riittävästi maitoa, jotta niiden paino nousee tasaisesti.

Pennut saisi vieroittaa maitoruokinnasta aikaisintaan kuuden viikon iässä. Vieroitus tulisi tehdä asteittain vähintään 7 päivän aikana.

Päivittäinen hyvinvoinnin tarkastaminen

Koirien (ja kissojen) terveydentila tulisi asetusluonnoksen mukaan tarkastaa vähintään kerran päivässä. Jos koiralla havaittaisiin merkkejä sairaudesta, vammasta tai muusta hyvinvoinnin heikkenemisestä, se tulisi tarvittaessa siirtää eroon muista, ja sen tulisi tarvittaessa saada eläinlääkärinhoitoa. Koira tulisi pitää sairastilassa, kunnes se olisi täysin toipunut.

Jos eläimen tila vaatisi sen lopettamisen, tämä olisi tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Ainoastaan eläinlääkäri saisi lopettaa koiran ja kissan. Suomessa eläimen saa lopettaa henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.

Asetusluonnoksessa velvoitetaan suorittamaan myös ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kuten loisten ja tarttuvien tautien ehkäisyä.

Jalostus ja kasvatus

Astutettavien narttujen tulisi olla terveitä, ja niiden fysiologinen tila ei saisi vaikuttaa kielteisesti tiineyteen ja nartun hyvinvointiin.

Nartun saisi astuttaa aikaisintaan 18 kk iässä. Sillä saisi olla kahden vuoden aikana enintään kolme pentuetta. Imettäviä narttuja ei saisi astuttaa tai siementää. Kolmen peräkkäisen pentueen jälkeen nartulla tulisi olla tiineyksissä vähintään vuoden väli.

Kahdeksanvuotiaalla ja tätä vanhemmalla nartulla tulisi olla ennen jalostuskäyttöä annettu eläinlääkärin lausunto, jossa vahvistettaisiin, ettei tiineys aiheuta vaaraa nartun hyvinvoinnille.

Täysikasvuisia narttuja, joita ei enää käytettäisi jalostukseen, ei saisi lopettaa eikä hylätä. Toimijoiden tulisi edelleen varmistaa niiden hyvinvointi asetusluonnoksen vaatimusten mukaisesti.

Kasvattajien tulisi varmistaa, että jalostus ei johtaisi genotyyppeihin ja ilmiasuihin, jotka vaikuttavat haitallisesti jalostuseläinten tai niiden jälkeläisten hyvinvointiin. Ensimmäisessä luonnoksessa esitettiin, ettei lyhytkalloisten ja -kuonoisten koirien ja kissojen jalostusta kiellettäisi, edellyttäen, että jalostusohjelmissa minimoitaisiin rakenteeseen liittyvät hyvinvointihaitat. Tähän kohtaan on luultavasti kuitenkin tulossa vielä muutos.

Läheinen sukusiitos olisi kiellettyä, ja tähän laskettaisiin ensimmäisen ja toisen asteen yhdistelmät. Eläintä ei saisi parittaa vanhempansa, isovanhempansa, sisaruksensa tai puolisisaruksensa kanssa.

Sosiaalistaminen

Ihmisiin kohdistuvan aggressiivisen käyttäytymisen riskin vähentämiseksi koirat ja kissat tulisi mahdollisuuksien mukaan sosiaalistaa lajitovereihin, muihin eläimiin ja ihmisiin. Niitä olisi pidettävä virikkeellisessä ja henkisesti turvallisessa ympäristössä, joka tarjoaa kaikille eläimille tilaisuuksia leikkiä ja ilmaista muita synnynnäisiä käyttäytymismalleja.

Pennuilla tulisi olla ensimmäisten 15 elinviikon aikana säännöllisesti tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereidensa sekä ihmisten ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden eläinten kanssa.

Erillisissä kennelrakennuksissa pidettäviä aikuisia koiria tulisi sosiaalistaa ihmisiä kohtaan viettämällä aikaa niiden kanssa.

Pentuja ei saisi erottaa pysyvästi emästään ennen kahdeksan viikon ikää (kissoilla 12 vk).

Koulutus ja eläintenhoitajien pätevyys

Komission ehdotuksessa asetetaan vaatimuksia myös eläinten hoitajien lukumäärälle ja pätevyydelle sekä edellytetään, että jäsenvaltiot tarjoavat eläinten hoitajille eläinten hyvinvointia koskevaa koulutusta ja hyväksyvät eläinten hyvinvointia koskevia koulutusohjelmia.

Pätevyys voitaisiin hankkia koulutuksen tai työkokemuksen kautta, ja se sisältäisi seuraavat asiat:

• eläinten biologisen käyttäytymisen sekä fysiologisten ja käyttäytymistarpeiden ymmärtäminen;
• kyky tunnistaa eläinten ilmeet, mukaan lukien kivusta ja kärsimyksestä kertovat merkit, ja tuntea asianmukaiset lieventävät toimenpiteet, joihin tällaisissa tapauksissa on ryhdyttävä;
• kyky soveltaa hyviä hoitokäytäntöjä, käyttää ja huoltaa eläinten hoidossa käytettäviä välineitä ja minimoida eläinten hyvinvoinnille mahdollisesti aiheutuvat riskit sekä
• tietämys tämän asetuksen mukaisista velvoitteista.

Vaatimus tehtävään soveltuvasta koulutuksesta tai muilla keinoin saavutetusta riittävästä pätevyydestä sekä riittävästä määrästä päteviä eläinten hoitajia sisältyy myös Suomen uuteen eläinten hyvinvointilakiin.

Eläinlääkärintarkastukset ja viranomaishyväksyntä

Asetus toisi mukanaan myös ilmoitusvelvollisuuden koirien ja kissojen ammattimaisesta kasvattamisesta ja laajamittaisesta pidosta. Lisäksi toimijan olisi saatava toimitiloilleen viranomaishyväksyntä. Viranomaiset tarkastaisivat tilat ennen hyväksyntää ja pitäisivät hyväksytyistä tiloista julkisesti saatavilla olevaa luetteloa.

Eläinlääkärin tulisi myös tarkastaa toiminta vähintään kerran vuodessa.

Suomen lainsäädäntö edellyttää jo nyt, että ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa koiria pitävät tekevät toiminnastaan ilmoituksen aluehallintovirastolle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan lopettamisen yhteydessä sekä toiminnan oleellisesti muuttuessa.

Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti koko EU:n alueelle

Jotta kaikkien koirien ja kissojen alkuperät ja omistajat voitaisiin jäljittää, kaikki koirat ja kissat tulisi myös merkitä mikrosirulla ja rekisteröidä kansallisiin tietokantoihin ennen kuin niitä voitaisiin myydä tai luovuttaa EU:ssa.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulisi tehdä viimeistään sinä päivänä, jona eläin toimitetaan unioniin, tai viimeistään kolmen kuukauden kuluessa eläimen syntymästä. Tähän asetettaisiin kolmen vuoden siirtymäaika.

Suomessa koirilla on jo tällainen tietokanta, ja kissoille sellaisen piti tulla vuoden 2026 alusta, mutta kissarekisterin käyttöönotto viivästyy valtion huonon rahatilanteen vuoksi.

Mikrosirun saisi komission ehdotuksen mukaan asettaa ja rekisteröidä vain eläinlääkäri tai hänen vastuullaan toimiva henkilö.

Viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta jäsenvaltioiden tietokantojen pitäisi myös olla keskenään yhteensopivia, jotta koiran tai kissan tunnistus voitaisiin todentaa ja eläin jäljittää kaikkialla EU-alueella.

Myyjien tiedotusvelvollisuus

Komission ehdotuksen mukaan myyjän olisi ennen koiran tai kissan myymistä tai luovuttamista toimitettava ostajalle todisteet eläimen tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä seuraavat tiedot: laji, sukupuoli, syntymäaika ja -maa sekä tarvittaessa rotu.

Suomessa uuden lain myötä myyjän on annettava markkinoinnissa seuraavat tiedot:

• myyjän tai muun luovuttajan nimi,
• jos myyjän tai muun luovuttajan toiminta on kaupallista tai muutoin laajamittaista, tämän toiminnan yksilöivä tunnus,
• eläimen syntymäaika, ikä tai arvio iästä,
• maa, jossa eläin on syntynyt, jos se on muu kuin Suomi, sekä
• eläimen sijaintipaikka.

Lisäksi, jos markkinoinnissa käytetään valokuvaa tai valokuvia, Suomen lainsäädännön mukaan ainakin yhden kuvista on esitettävä ilmoituksen kohteena olevaa eläintä tai sen emää, ja tämän tulee käydä ilmi kuvasta tai kuvista.

Asetusluonnoksessa vaaditaan myös, että koirien ja kissojen myyjät varmistavat, että tulevat lemmikinomistajat ovat tietoisia vastuullisen lemmikinpidon periaatteista eli riittävästä huolenpidosta, ravinnosta ja lääketieteellisestä hoidosta.

Verkossa oleviin myynti-ilmoituksiin olisi lisättävä selvästi näkyviin lihavoiduilla kirjaimilla seuraava varoitus: "Eläin ei ole lelu. Eläimen ostaminen tai adoptoiminen on elämää muuttava päätös. Eläimen omistajana olet velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki eläimen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet täyttyvät jatkuvasti."

Järjestelmä, josta eläimen tiedot voi tarkistaa

Komissio ehdottaa myös, että mainostettaessa koiria ja kissoja verkossa, automaattinen järjestelmä tarkistaisi, että eläimen tunniste- ja rekisteröintitiedot ovat kunnossa. Verkkoalustoja vaadittaisiin mukauttamaan käyttöliittymänsä siten, että myyjillä olisi mahdollisuus esittää todisteet eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä ja ostajat voisivat käyttää sivustoa tietojen tarkistamiseen. Niiden olisi myös tiedotettava ostajia näkyvästi tästä mahdollisuudesta.

Tällaisen järjestelmän myötä viranomaiset pystyisivät seuraamaan ja valvomaan koirien ja kissojen kasvatusta, kauppaa ja siirtoja. Myös kansalaisilla olisi käytettävissään nykyistä luotettavampaa tietoa lemmikkieläintä ostaessaan. Uudistus toimisi myös myyjien rekisteröitymisen kannustimena.

Samat vaatimukset koskisivat myös tuontikoiria ja -kissoja

Asetusluonnoksen mukaan muista maista tuotavat eläimet olisi rekisteröitävä EU:n tietokantaan 48 tunnin kuluessa niiden saapumisesta EU:n alueelle.

Viiden vuoden siirtymäajan jälkeen koiria ja kissoja saisi tuoda unioniin myytäviksi ja luovutettaviksi ainoastaan sillä edellytyksellä, että ne ovat peräisin kohteesta, jossa noudatetaan samoja tai vastaavia eläinten hyvinvointia ja tarttuvien eläintautien riskinhallintaa koskevia kriteerejä kuin EU:ssa.

Tämä vaatimus pantaisiin täytäntöön luetteloimalla maat, jotka hyväksyttäisiin toimittamaan koiria ja kissoja EU-alueelle. Maiden tulisi antaa takeet viranomaisensa valmiuksista valvoa ja varmistaa, että unioniin vietäviä koiria ja kissoja kasvattavat ja pitävät toimijat noudattavat em. vaatimuksia.

Maaluettelon lisäksi kerättäisiin tietokanta kyseisissä maissa toimivista kasvattajista ja organisaatioista, joilla olisi lupa toimittaa kissoja ja koiria EU:n alueelle. Näin varmistettaisiin eläinten jäljitettävyys ja valvonta EU:n rajatarkastusasemilla.

Hyväksymistä varten EU:n tulisi arvioida paitsi kyseisten maiden hyvinvointisäädöksiä myös virallisen valvonnan luotettavuutta. Sen olisi myös tehtävä asiasta tarkastuksia.

Oikeus kansallisiin sääntöihin

Jäsenvaltiot voisivat pitää voimassa ja antaa asetusluonnosta tiukempia kansallisia sääntöjä. Nämä eivät kuitenkaan saisi vaikeuttaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.

Seuranta

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot eläinten hyvinvoinnista alueellaan kolmen vuoden välein. Komissio käyttää tietoja viiden vuoden välein julkaistavassa seurantakertomuksessa, joka koskee EU:ssa myytävien koirien ja kissojen hyvinvointia. Kertomuksen perusteella päätetään, ovatko lisätoimenpiteet tarpeen.

Koska voimaan?

Esitettyjä sääntöjä alettaisiin soveltaa 3-5 vuoden siirtymäaikojen jälkeen. Ensin komission ehdotus kuitenkin käsitellään kansallisella tasolla. Suomessa tämä tarkoittaa käsittelyä maa- ja metsätalousministeriössä, joka esittää Suomen kannan ehdotukseen heti vuoden alussa. Tämän jälkeen ovat vuorossa jäsenmaiden neuvottelut, joihin kuluu vähintään vuosi.

Lisätietoa

Euroopan komission lehdistötiedote